Blogit

Meneillään olevista kuntakokeiluista tietoa sote-palvelujen integrointiin

Sunnuntai 6.11.2016

Kuntien velvoitteiden vähentämiseen ja erityisesti eri sektoreiden palvelujen integroimiseen liittyen käynnistettiin kuntakokeiluhanke jo viime hallituskaudella 5.1.2015 lukien. Nyt hanke on edennyt loppusuoralle, ja vuoden 2016 kesäkuun tilannetta kuvaava väliraportti 1/2016 on saatavilla valtiovarainministeriön sivuilta seuraavasta linkistä:

Kuntakokeilujen väliraportti vuoden alkutilanteesta valmistunut

Kokeiluissa kehitellään muun muassa hyvinvointipalvelujen integroinnin toimintamallia sote-uudistuksen tapaan, vanhusten ja vammaisten asumispalvelujen uusia malleja ja nuorten monialaisten palvelujen integrointia nuorisotakuun puitteissa. Kokeiluissa tavoitteena on palvelutoiminnan uudistaminen organisaatiosta riippumatta. Sote-uudistuksella uudistetaan toimintaorganisaatiot. Palvelujärjestäjä vaihtuu kunnasta maakunnaksi, mutta palvelutoiminta jatkuu.

Väliraportti on tuhti paketti tietoa kokeiluprosessin tähänastisesta etenemisestä, indikaattoreista sekä kokeilujen haasteista ja onnistumisista. Se antaa hyvän kuvan siitä, miten monivaiheista todellinen toiminnan muutos kunnissa on, ja miten paljon työtä muutos vaatii henkilöstöltä, johdolta ja myös asiakkailta.

Kun kokeiluissa pyritään yhdistämään monenlaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluja toimivaksi yhdeksi kokonaisuudeksi, joudutaan tekemisiin tarvittavien tietojen saatavuuden, mahdollisesti tarvittavien uusien tietojärjestelmien, suunnitelmarakenteen kehittämisen, yhteisten suunnitelmien vastuuhenkilöiden ynnä muiden byrokratiatyyppisten ongelmien ratkaisemisen kanssa.

Kun kokeiluissa pyritään kuvaamaan toiminnan onnistumista vertailtavien indikaattoreiden ja mittareiden avulla, tullaan tekemisiin olennaisten muutosta kuvaavien elementtien, ”tunnuslukujen” löytämisen kanssa, tunnuslukutiedon saatavuuden, keräämisen, tilastoinnin ja tulkinnan kanssa. Kokemuksia erityyppisistä indikaattoreista on kokeiluissa saatu. Jo nyt on pääteltävissä, että valtakunnallista vertailutietoa kaivataan kipeästi. Nyt olisi jo kiire saada valtakunnalliset indikaattorit, jotta tiedoista olisi hyötyä, kun sote-uudistusta pannaan toimeen.

Silloin kun kokeiluissa pyritään hyödyntämään hyvinvointiteknologiaa, tullaan järjestelmien valintaan, niiden hankintaan, oikeiden käyttäjien löytämiseen, käyttäjien opettamiseen ja tulosten seuraamiseen.

Ja silloin kun kokeiluissa pyritään muuttamaan toimintatapaa, henkilöstön tehtäviä ja henkilöstörakennetta, tullaan tekemisiin uuden oppimisen ja hallinnan, asiakaskontaktien pysyvyyden ja laadun kanssa.

Raportissa on jo tässä vaiheessa myös alustavaa tietoa onnistumisista ja epäonnistumisista.

Oulun hyvinvointimallikokeilussa oli mukana vuoden 2015 lopussa 12 pilottiasiakasta, joilla oli asiakaskäyntejä yhteensä 237 kappaletta 6 kk ennen kokeilun mukaisen yhteisen palvelusuunnitelman tekemistä ja 6 kk sen jälkeen käyntejä oli 180. Pilottiasiakkaiden käynnit ovat merkittävästi vähentyneet, mikä oli tarkoituskin. Yhteisiä palvelusuunnitelmia oli 30.6.3016 mennessä tehty 71 kappaletta. Oululaisten tulkinta on, että yhteisten palvelusuunnitelmien tekeminen ei ole vielä toivottavalla tasolla.

Kuopiossa asumispalvelujen kustannukset ovat edelleen nousseet, mutta palveluasumisessa nousu on taittunut ja asiakaskohtainen hinta on selvästi edellistä mittausta pienempi. Ylöjärvellä henkilöstömitoitusten jousto asiakasmäärän ja asiakkaiden toimintakuvun mukaan on mahdollistanut muun muassa pariskunnan yhdessä asumisen Keihäsniemen dementiakodissa. Henkilöstömitoitus on kokeilun aikana toisessa kokeiluyksikössä noussut 0,56:sta 0,64:ään, ja toisessa kokeiluyksikössä laskenut 0,74:sta 0,63:een.

Sote- uudistuksen tavoitteet toteuttamiseksi tarvitaan samoja työkaluja kuin mitä kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat nyt ovat kehitelleet. Kuntakokeiluista saatavaa tietoa todella kannattaa hyödyntää.

Sote-lakipaketti tuo vastauksia ja antaa keskusteltavaa

Perjantai 1.7.2016 klo 10.42 - Silja Hiironniemi

Suuri sote-lakipaketti on julkaistu alustavana luonnoksena 29.6.2016. Ks. alueuudistus.fi/lakiluonnokset. Paketti sisältää mm. soten järjestämistä ja maakuntia koskevat lakiluonnokset, niiden tiivistelmiä ja kaavioita, valinnanvapauden toteuttamista koskevat hallituksen linjaukset, maakuntien rahoituksen koelaskelmat ja kuntakohtaiset laskelmat, verolakiluonnokset, ja henkilöstön asemaa koskevat luonnokset. Kansalaisilla ja medialla on nyt halutessaan hyvät mahdollisuudet perehtyä asiaan ja saada tietoa monista uudistuksen yksityiskohdista.

Ensimmäinen reaktioni pakettiin oli, että vau: Kokonaisuus alkaa kirkastua, osat näyttävät sopivan toisiinsa, ja uudistuksen laajakantoisuus ja sen suomat mahdollisuudet herättivät innostusta. Paketti ei kuitenkaan ole valmis, ja siitä nousee vielä esiin kysymyksiä ja epäselviä kohtia. Tässä niistä muutama.

Tuleeko esitykseen sisältyvä palvelulaitos olemukseltaan oikeastaan juuri poikkeamaan nykyisistä sairaanhoitopiireistä, vai saammeko vielä nykyistä tuplasti isommat sote-piirit, joita ei kukaan pysty hallinnoimaan? Vastauksena tähän paketista löytyy mm. asiakkaiden valinnanvapaus ja menorajoitteet, jotka muuttavat nykytilannetta, ja toivottavasti panevat laitokset kehittämistyöhön kustannusten hallitsemiseksi ja kilpailussa pärjäämiseksi.

Tuleeko palveluiden integraatio toteutumaan, vai pirstoutuvatko palvelut entisestään eri toimijoille? Ratkaisuksi tarjotaan maakuntaa entistä yhtenäisempänä palvelujen järjestäjänä, yhdestä tuutista tulevaa rahoitusta, palveluohjausta ja tiedon kulusta huolehtimista. Kriittistä on tiedon liikkuvuus, jota rajoittavat sekä säädökset että tietojärjestelmien puutteet.  Ja viime kädessä integraatio riippuu toimintamalleista, yhteistyöstä ja inhimillisistä tekijöistä, joista maakuntien pitäisi pystyä huolehtimaan.

Tuleeko uudistuksesta kustannussäästöjä? Paketissa kiinnitetään huomiota toiminnan tehokkuuden lisäämiseen ja tavoitteena olevan 3 mrd euron säästövaikutukseen, jonka arvioidaan voivan tapahtua ilmeisesti palvelujen nykyvolyymeillä. Mutta miten palvelumäärien ja sitä kautta kustannusten jako julkisen ja yksityisen sektorin välillä kehittyy? Siirtyvätkö asiakkaat julkisesta palvelutuotannosta yksityiseen, vaiko pikemminkin yksityiseltä sektorilta julkisten palvelujen piiriin? Jos homma lähtee toimimaan, miksi eivät nyt yksityisiä palveluja käyttävät asiakkaat siirtyisi julkisten palvelujen käyttäjiksi? Hehän voisivat sitten parhaassa tapauksessa valita tuottajaksi oman entisen yksityisen palveluntuottajansa. Asiakkaiden siirtymä julkisten palvelujen käyttäjiksi voisi lisätä julkisen sektorin kustannuksia arvaamattomasti.

Kysymyksistä huolimatta nyt julkistettu paketti on tärkeä rasti pitkässä prosessissa. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan jatkossakin taitoa ja tahtoa. Nyt on mahdollisuus käydä asiasta keskustelua. Toivottavasti se muodostuu rakentavaksi ja hyödylliseksi niin, että paketti vielä paranee käsittelyn aikana. Eli mieluimmin ei lisää sellaista kuin YLEUutisten ensimmäisessä tiedotteessa, jonka otsikko kuului: ”Sote tulee taas kerran – valmista ei ole, mutta tekstiä on ennen näkemätön määrä”. 

Palvelupaketit tuovat konkreettisuudessaan uskottavuutta sote-uudistuksen käytännön toteutusmahdollisuuksiin

Torstai 23.6.2016 klo 10.43 - Silja Hiironniemi

Sote-myllystä on viime aikoina tullut päivittäin tietoa erilaisista valtakunnallisista ja maakunnallisista seminaareista ja työryhmien ehdotuksista. Ne tuntuvat kuitenkin usein jäävän yleiselle tasolle, josta on vielä matkaa uudistuksen toteutukseen.

Sitrakin on julkaissut raportin palvelupakettien pilottihankkeista, joita on toteutettu useassa kunnassa vuosina 2015-2016. Linkki raporttiin: http://www.sitra.fi/julkaisu/2016/sote-tiedosta-tekoihin. Palvelupaketit ovat tapa jäsentää sosiaali- ja terveyspalvelut ohjattaviin kokonaisuuksiin. Niiden tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannus-, laatu-, ja vaikuttavuustietojen saatavuutta, raportointia ja vertailtavuutta.

Paketteja on tehty eri perustein, mm. ikäpainotteisesti ja asiakkaiden erityistarpeiden perusteella sekä kaikille asiakkaille suunnattuja tarpeesta riippumattomia paketteja. Ikäpainotteiset paketit ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketti, työterveyshuollon palvelupaketti, aikuisten sosiaalipalvelujen palvelupaketti ja hoito- ja hoivapalvelujen palvelupaketti. Kohdennettuja palvelupaketteja ovat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupaketti ja vammaisten palvelujen sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupaketti.

Järjestelmä menee valtakunnan ja maakunnan tasolle, ja sisältänee periaatteessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Se vaikuttaa raportin perusteella varsin systemaattiselta ja kattavalta, jolloin se väistämättä myös muodostuu aika monimutkaiseksi. On kuitenkin hienoa, että tällainen perustyö on tehty, ja sitä on kokeiltu, ja ilmeisesti suhteellisen toimivaksi havaittu. Tärkeää on muun muassa se, että palvelupaketit ovat mahdollisimman asiakaslähtöisiä ja organisaatioriippumattomia, kuten raportissa todetaan. Ajatus on, että maakunnat tulisivat olemaan vastuussa niiden järjestämisestä ja toteutumisesta, riippumatta siitä, miten paljon eri tahoja on palveluja tuottamassa.

Vaikeutena tässä vaiheessa on vielä laatu- ja vaikuttavuusindikaattorien puuttuminen. Raportin mukaan THL on niitä tekemässä erillisen hankkeen puitteissa. Näitä indikaattoreita on yritetty kehittää vuosikausia eri yhteyksissä, ja indikaattorilistoista on nykyään lähinnä kai runsaudenpulaa, mistä aiheutuu sekavuutta. Tässäkin tarvittaisiin rautaista systemaattista otetta ja selkeitä periaatteita, sovitellen asiakkaiden tuntemuksia ja palvelujen pitkän linjan vaikuttavuutta samaan systeemiin.  Ja toivon mukaan kehittelyssä hyödynnettäisiin myös muita kokeiluja – muun muassa VM:n vetovastuulla vuoden 2015 alusta käynnistettyjä kuntakokeiluja, joissa kokeillaan mm. hyvinvoinnin integroitua palvelumallia ja siihen liittyviä kuntien valmistelemia tulosindikaattoreita. Linkki kokeilujen väliraporttiin: http://vm.fi/documents/10623/1230344/Kuntakokeilujen+v%C3%A4liraportti+2_2015%2C+10.3.2016.pdf/f1b8ad13-9ae4-4d7e-8b39-d81c3c6bfd1a .

Sitran raportissa on myös arvioitu palvelupakettien yhteensopivuutta sote-uudistuksen tavoitteisiin. Monessa kohdin palvelupakettien on todettu vaikuttavan myönteisesti tavoitteiden toteuttamiseen. Palvelupaketit tuovat vertailutietoa muun muassa kustannuksista suhteessa väestöön, ikäryhmään tai asiakasryhmään. Tärkeältä tuntuisi myös, että palvelupakettisysteemi tukisi palvelujen integroimisen tavoitetta. Raportissa on arvioitu tätä osin yllättävänkin kriittisesti. Palvelupakettimallin ei katsota tuottavan järjestäjälle riittävää tietoa integroiduista hoitoketjuista, eikä tietoa kokonaisnäkymästä asiakkaidensa palveluiden käytöstä läpi palvelujärjestelmän. Eikö systeemiä kuitenkin vielä voitaisi kehittää tähän suuntaan? Ikäpainotteiset ja asiakaslähtöiset palvelupaketit kuitenkin jo olemassaolollaan tukevat ja ohjaavat toimintaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi.

Palvelupaketti-idea ja pilotit antavat lupausta palvelutiedon saatavuuden ja hallinnan ongelman mahdolliseen ratkaisuun, ja konkreettisuudessaan tuovat uskottavuutta sote-uudistuksen käytännön toteuttamismahdollisuuksiin.