Uuden vuoden (tai vuosikymmenen) alkaessa tulee tarve jälleen kerran pohtia mennyttä ja tulevaa, ja asettaa tavoitteita tai ainakin toiveita tulevasta kehityksestä. Olen miettinyt, pitäisikö tehdä alkavalle vuodelle toivomuslista vai ennuste. Taisin päätyä enemmän toivomuslistaan, toki nykytodellisuuteen perustuen ja varauksin. Kaikki toiveet eivät koskaan toteudu, ja mitä ihan uutta ilmenee, sitähän kukaan ei tiedä.

 

Hus menemään, korona!

 

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen vuosi. Koronakriisin iskiessä jouduttiin Suomessa ottamaan kaikki kyvyt ja resurssit käyttöön. Hallitus, hallinto ja erityisesti terveydenhuolto kaivoivat valmiussuunnitelmansa esiin ja ryhtyivät toimiin. Ihmiset siirrettiin yhdessä yössä etätöihin ja opiskelijat ja koululaiset etäopiskeluun. Hallitus käytti valmiuslain mahdollisuuksia, eristi Uudenmaan ja tehtaili tukipäätöksiä yrityksille.

 

Suomi selvisi koronavuodesta yhtenä maailman parhaista maista.  Uskomaton suoritus, jota jotkut toimenpiteiden väistämättömät sivu- ja haittavaikutukset eivät voi himmentää. Todistimme ainakin itsellemme, että me osaamme, me pystymme, me tahdomme.

 

Kirjoitin marraskuussa edelliseen blogikirjoitukseeni vähän laajemmin ikään kuin välitilinpäätöksen koronasta. Sen jälkeen kuuluu sekä hyvää että huonoa. On saatu alku rokotuksille, mutta viruksesta on löytynyt kaksikin muunnosta, jotka ovat entistä tarttuvampia. Voihan olla, että muunnoksia tulee vielä lisää. Virus alkaa jo näyttämään monipäiseltä lohikäärmeeltä, jolle kasvaa aina kaksi uutta päätä, kun yksi katkaistaan.

 

Tilanne ei ole ohi, mutta edelleenkin me osaamme ja tahdomme. Hus menemään, korona!

 

 

Sote-uudistus vihdoin toteutukseen

 

Hallitus on vihdoin päässyt vauhtiin muissakin kuin korona-asioissa. Eduskunnan käsittelyyn on tuotu kaksi tärkeää lainsäädäntöesitystä: sote-uudistus ja oppivelvollisuusikärajan nostaminen. Sote-uudistuksen käsittelyn todennäköisesti viimeinen ponnistus on edessä. Jos se nytkin jäisi kiinni perustuslaillisiin tai muihin vastaaviin esteisiin, se osoittaisi Suomen lainvalmistelussa olevan jotakin vialla. On pikkuhiljaa tullut mieleen, että perustuslaissamme tai ainakin sen tulkinnassa on jokin uudistuksia hidastava elementti, joka ei enää ole pelkästään hyväksi Suomen kehitykselle. Silti odotukseni ovat plussan puolella, uskon, että sote-uudistuksen seuraavaan eli toteutusvaiheeseen päästään vihdoin alkaneen vuoden aikana.

 

Oppivelvollisuus laajenee

 

Oppivelvollisuuden historiallinen laajentaminen vilahti läpi eduskuntakäsittelyn koronan varjossa vähin äänin. Jo tänä vuonna voimaan tulleen lainsäädännön tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

 

Tämän uudistuksen valmistelussa on kiistelty muun muassa siitä, pitäisikö niukkoja voimavaroja kohdentaa kaikille nuorille vai vain syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Pidän tätä uudistusta hyvänä siksi, että odotan sen merkitsevän ”uuden normaalin” syntymistä. Kun peruskoulu aikanaan säädettiin, silloin uusi normaali muodostui siitä, että oppikouluun ei tarvinnut pyrkiä eikä sen ensimmäisestä viidestä vuodesta tarvinnut maksaa. Ajan mittaan se kuului itsestään selvänä kaikille. Nyt tarvitaan jälleen tällainen kansallinen koulutustason nosto, joka toki on useimmille jo toteutunutkin. Mutta ajanmukainen peruskoulutuksen taso kuuluu kaikille. Se on kuuluu hyvinvointivaltion periaatteisiin.  

 

 

Talouden ja työllisyyden parantamisen vuosi

 

Koronan jäljiltä julkinen talous on vielä kurjemmassa kunnossa kuin se oli sitä ennen. Nyt on sekä lyhyen että pitkän tähtäyksen velkaongelma. Uusia ratkaisuja on tehtävä. Tämän hallituksen on se voimalla aloitettava, ja seuraavien hallitusten jatkettava. Toimenpiteet ovat moninaisia, ja toimijat myös. Valtion lisäksi kunnat ja yritykset ovat ratkaisevassa asemassa.

 

Otan esiin vain yhden toimenpiteen, joka osaltaan on tavoitetta toteuttamassa: Kuntien työllisyyden kuntakokeilut. Ne ovat alkamassa maaliskuussa kuntien ja Ely-keskusten yhteistyönä. Niistä on jo edellisiltä hallituskausilta hyviä kokemuksia, ja nyt ne tulevat tosi tärkeään paikkaan. Nuorille ja työmarkkinatuella oleville työttömille kokeilut merkitsevät siirtymistä oman kunnan asiakkaiksi TE-toimistojen työvoimapalvelujen sijasta. Kokeilukunnat järjestävät työnhakijoille lakisääteiset työvoimapalvelut ja ne  voivat kehittää palveluja räätälöidysti oman alueen työnhakijoiden ja työnantajien tarpeista käsin. Toivottavasti kokeilukunnat käyttävät tämän tilaisuutensa hyvin.

 

Ilmastonmuutosta torjutaan kiihtyvällä vauhdilla

 

Ilmastonmuutos on globaali uhka, mutta sen pitää olla myös kehityksen katalysaattori. Uusia ratkaisuja kehitetään Suomessakin kilpaa ja yhteistyössä muun maailman kanssa energian ja ruoan tuotannossa. Me maallikot saamme päivittäin lukea lehtijuttuja lupaavista ratkaisuista ja hankkeista. EU-rahoitus ja Suomen oma kehittämisrahoitus on saatava tukemaan kehitystä. Yhteiskunnan (eduskunnan, hallituksen ja kuntien) tulee olla hereillä ja osata luoda näille uusille asioille infrastruktuuri ja hyödyntämismahdollisuudet.

 

Kuntavaalit uudistavat kuntia

 

Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi. Huomiota kiinnitetään tavallista enemmän kuntien toimintaan ja talouteen. Kun sote nyt toivon mukaan saadaan hyväksytyksi eduskunnassa, tulevalla vaalikaudella se pannaan täytäntöön. Kuntien tehtäväkenttä supistuu. Se ei suinkaan muutu mitättömäksi, niin kuin jotkut hätäisimmät ovat olettaneet, vaan sen jokainen tehtävä saa uutta painoarvoa. Kuntien tulee edelleen vastata kuntalaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin kehittämisestä omien palveluidensa kautta. Perusopetuksen merkitys lasten ja nuorten elämän tukirakenteena toivottavasti tiedostetaan entistä paremmin.  Toisen asteen koulutukseen tulisi jokaisella olla mahdollisuus kotoa käsin, etänä tai kasvotusten. Lähiliikuntapalvelujen ja kansalaisopistojen kehittäminen ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien edellytysten tukeminen tulee olemaan tärkeää. Asumisen olosuhteet, kaavoitus ja infra on edelleen kuntien vastuulla. Työllisyyskokeilut kokeilukunnissa on hoidettava hyvin. Yrityspalvelut tukevat alueen kehitystä. Ja mitä kunnat tekevät esimerkiksi tietoverkkojen ulottamiseksi koko kunnan alueelle? Kuntien taloutta ei pidä päästää heikentymään. Työtä riittää.

 

Maaseutu virkoaa

 

Yksi harvoista koronan hyvistä puolista on maaseudun arvon ja arvostuksen kohoaminen. Maaseutu, luonto ja väljä asuminen ymmärretään entistä enemmän voimavaraksi, jota kannattaa käyttää ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Etätyötä ja etäopiskelua voidaan kehittää ja vakinaistaa kuluneen vuoden shokkihoidon jälkeen siten, että se on joustavaa ja tukee kaikin tavoin sekä työn tuottavuutta että hyvinvointia. Suomi mielletään entistä enemmän kokonaisuudeksi, jossa kaupunkiseutujen ja maaseudun hyvät puolet voidaan yhdistää. Muuttovirtojen uudelleen ohjautuminen luo uusia kehittymisen mahdollisuuksia. Kunnilla on niiden hyödyntämisessä paljon tehtävää.

 

Kulttuurista näkymiä tulevaisuuteen

 

Jokainen vuosi, jokainen aika ja hetki sisältää valintoja, piileviä käännekohtia, uusia mahdollisuuksia. Valtaosa niistä hukataan. Usein jäädään pyörimään totuttuihin kuvioihin, eikä päästä niistä irti. Tässä auttavat ihmisten luovan älyn käyttö, tiede ja taide. Korona-ajan eristyneisyys jumiuttaa ajatukset helposti. Joulun molemmin puolin luin kaksi kirjaa, joiden maailma sijoittui pitkälle tulevaisuuteen. Maapallo oli vakavasti vaurioitunut, ja ihmiset olivat joko paenneet avaruuteen tai palanneet mereen. Hyvin erilaisia kirjoja, molemmat omalla tavallaan dystopioita. Vaikka fiktiota ei pidä totuutena, se vaikuttaa, ja hyvä fiktio laittaa ajattelemaan. Sitä tarvitaan, vaikkapa sen fiktion todeksi tulemisen estämiseen.

 

Ja niin, odotan alkaneelta vuodelta tietysti myös maailmanrauhaa ja sitä että D. Trump vihdoin lähtisi kävelemään. Toteutuukohan niistä kumpikaan?