Julkisen hallinnon menojen karsiminen hallituksen puoliväliriihessä ohitettiin aika yleisellä tasolla. Selkeästi todettiin, että hallitusohjelman säästöistä pidetään kiinni, ja toisessa yhteydessä myös, että hallitusohjelman mukaiset säästöt on saatu aikaan. Kukaan ei kiistä sitä, että julkisen talouden menoja pitää säästää, mutta hyväksyttävistä keinoista on ollut vaikea löytää, ja niistä on käyty jatkuvaa kiistelyä julkisuudessa. Heräsi kiinnostus siihen, miten asia on nyt suunniteltu hoidettavaksi.  

Maanantai-illan tiedotteessa ja hallituksen toimintasuunnitelmassa on kirjattu seuraavaa:

Olin itse vielä viime ja edellisenä vuonna virkamiehenä vastaamassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista koskevien ehdotusten tekemisestä ja kokoamisesta hallituksen käyttöön. Tiedän kokemuksesta, että on vaikeaa löytää sellaista lakisääteisten tehtävien tai velvoitteiden karsintaa, jolla voitaisiin aikaansaada säästöjä, mutta ei samalla vähennettäisi joidenkin ihmisten etuja tai palveluja. Byrokratiatyyppisten sääntöjen poistaminen helpottaa kyllä elämää, mutta niistä ei yleensä saada suuria säästöjä. Viime vuoden alkuun mennessä niitä ei miljardin edestä vielä löydetty.

Silloin hallitus päätti, kuten tiedotteessa sanotaan, että säästöohjelmaa laajennetaan kuntien lisäksi koko julkiseen talouteen. Ajatus oli, että käynnissä olevista kärkihankkeista tulisi sellaisia toimintojen kehittämisen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyviä positiivisia säästöjä, jotka kuuluisivat tämän säästöohjelman piiriin. Nyt kärkiohjelmista ei puhuta, mutta digitalisaatio ja tuottavuussäästöt pitänevät sisällään niiden tuloksia.

Digitalisaatiolta odotetaan tuloksia

Nyt tiedotetussa hallituksen luettelossa mainitaan yhtenä toimenpidekokonaisuutena digitalisaatio. Siihen on jo pitkään ladattu paljon säästöodotuksia, mutta säästöt ovat antaneet enimmäkseen odottaa itseään.

Parhaiten ovat tähän mennessä onnistuneet suuret yhtenäiset virastot Vero ja Kela, jotka ovat uudelleenmuotoilleet ja sähköistäneet prosessinsa ja saaneet myös euroissa mitattavia tehokkuushyötyjä. Kansalaiset käyttävät näitä sähköisiä palveluja laajasti, ja säästöä tulee myös kansalaisten ajankäyttöön. En tiedä, onko näiden säästöjen kokonaissummaa laskettu, mutta nyt tehdyssä kehyspäätöksessä verohallinnon määrärahoihin sisältyy tietojärjestelmäuudistuksen tuottamien hyötyjen nojalla 6 milj. euron määrärahavähennys vuodesta 2021 alkaen.

Sen sijaan hajanaisempien valtion tai kuntien palvelujen sähköistys on ollut takkuista. Yksi tärkeä syy on se, että toiminnot ovat kunnallisella sektorilla olleet hajautuneet satoihin kuntiin ja kuntayhtymiin, eikä yhtenäistä kehittämisprosessia ole laajamittaisesti syntynyt. Hajautuminen on koskenut myös valtiota, jossa ministeriörajat ylittävän yhteistyön aikaansaaminen ja yhtenäisten toimintatapojen luominen on ollut vaikeaa.

Näitä ongelmia saattaa helpottaa hallituksen toimintasuunnitelmaan listattu uusi   toimintamalli, jolla vahvistetaan johtamisen ja asiakkaiden tarpeita  palvelevien  digiekosysteemin  syntymistä. Digitalisaation toteutukseen palaan joskus vielä eri blogissa tarkemmin.

Uusi kannustinjärjestelmä kunnille

Yksi ongelma kuntien osalta on ollut se, että säästöt on pantava toimeen kuntakohtaisesti. Yksi kunta painottaa yhtä asiaa, toinen toista, ja monet kunnat kieltäytyvät valtion jo luomienkin säästömahdollisuuksien käyttämisestä. Poliittinen päätösprosessi, joka valtion tasolla käydään jo lakeja säädettäessä, käydään kunnan tasolla uudelleen.

Uusi osio hallituksen toimenpiteissä on käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmän luominen kunnille. Sitä tullaan tarvitsemaan. Järjestelmän sisältöä ei kuvata tarkemmin, mutta Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luonnehti sitä kiinnostavaksi ideaksi. Siinäkin säästöpotentiaaliksi on asetettu 100 milj. euroa, joten konkretiaa tullaan tarvitsemaan.