Mitä koko Suomen asuttuna pitäminen tarkoittaa?
Loppukesän kuuma puheenaihe on ollut YLEn teettämä gallup, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta kannattaa palvelujen turvaamista niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tulos ryöpsäytti alkuun keskustelun, joka sisälsi pajon asenteisiin kietoutunutta faktasaivartelua ja johti sitä vikasuuntaan.
Kritiikkiä kysymyksenasetteluun
Kysymyksenasettelua kritisoitiin perusteella, ettei koko Suomi ole asuttu eikä ole koskaan ollutkaan (Timo Aro HS 23.7. ja Suomen Kuvalehti 10.8.). Koko Suomen kaikki 1X1 km ruudut eivät todellakaan ole asuttuja, kuten Aro on tilastoilla osoittanut. Mutta siitä ei kyselyssä ollut kysymys.
Kysymyksenasettelua voidaan silti kritisoida. Lue lisää.
Mitä koko Suomen asuttuna pitäminen tarkoittaa?
Loppukesän kuuma puheenaihe on ollut YLEn teettämä gallup, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta kannattaa palvelujen turvaamista niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Tulos ryöpsäytti alkuun keskustelun, joka sisälsi pajon asenteisiin kietoutunutta faktasaivartelua ja johti sitä vikasuuntaan.
Kritiikkiä kysymyksenasetteluun
Kysymyksenasettelua kritisoitiin perusteella, ettei koko Suomi ole asuttu eikä ole koskaan ollutkaan (Timo Aro HS 23.7. ja Suomen Kuvalehti 10.8.). Koko Suomen kaikki 1X1 km ruudut eivät todellakaan ole asuttuja, kuten Aro on tilastoilla osoittanut. Mutta siitä ei kyselyssä ollut kysymys.
Kysymyksenasettelua voidaan silti kritisoida. Se oli epämääräinen ja mielikuviin perustuva. Mutta se kuuluu gallupien luonteeseen. Ei niiden yhteydessä ole tapana antaa yksityiskohtaisia käsitemäärittelyjä tai kysyä, mitä olette valmiit maksamaan näistä ja näistä tarpeellisina pitämistänne asioista, mitä nyt on vaadittu tältä kyselyltä. Gallupit voivat ilmaista sen sijaan pääsuuntaa siitä, miten ihmisten mielestä pitäisi toimia.
Kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa. Perustuslaissa on myös määritelty oikeudet palveluihin, joita ovat muun muassa perusopetus ja yhtäläiset mahdollisuudet saada muuta opetusta sekä riittävät ja sosiaali- ja terveyspalvelut. On oikeastaan hassua esittää gallup-kysymys siitä, onko mielestänne perustuslakia noudatettava. Mutta kaikkea voi tietysti kysyä. Kummallisempaa onkin se, että kun kansa näitä oikeuksia kannattaa, se herättää tällaisen kritiikkivyöryn.
Mitä koko Suomen asuttuna pitäminen sitten realistisesti voisi tarkoittaa?
Koko Suomen asuttuna pitäminen, siis pitäminen, tarkoittaa käsittääkseni sitä, että lähdetään liikkeelle tämänhetkisestä tilanteesta ja tähdätään siihen, että tulevaisuudessa pysytään kokonaisuutena suurin piirtein nykytasolla.
Suunnilleen koko maan asuttuna pysymisen ensimmäinen kriteeri ja edellytys asukkaiden ja asumisen kannalta ei ole asuttujen nelkiökilometrien määrä, vaan toimiva yhdyskuntarakenne. Se merkitsee, että pääkaupunkiseutu, maakuntakeskukset, seutukaupungit ja maaseudun taajamat ja kylät muodostavat liikenteellisesti ja työnjaoltaan toimivan verkoston ja kukin omalla erityisellä tavallaan viihtyisän asuinympäristön.
Toinen edellytys on asukkaiden saatavilla olevat julkiset palvelut, mikä ei välttämättä tarkoita nykyaikana sitä, että kaikki palvelut ovat fyysisesti saatavilla aivan nurkan takana. Pitäisi kuitenkin huolehtia nykyisten kaupunkien, kuntien ja kylien asukkaiden julkisten palvelujen kohtuullisesta saatavuudesta. Se on mahdollista, jos ja kun tehostetaan palvelujen järjestämistä ja tuottamista digitalisoinnilla ja muulla uudella teknologialla sekä organisoimalla niitä uudelleen muun muassa sote-uudistuksen avulla.
Kolmas ja usein unohtuva asia on asukkaiden tarpeiden mukainen yksityinen palveluverkosto. Itse Alavudella nykyisin paljolti asustelevana olen huomannut sen arvon tavallisessa arjessa ja elämän monien pikku pulmien ratkaisijana. On tarpeellista ja mukavaa käydä päivittäin ja viikottain marketissa, kauppakeskuksessa tai tuottajien Reko-ringin asiakkaana, käydä digitalisaation paikkakunnalle palauttamassa elokuvateatterissa, teettää keittiöremonttia, viedä auton ja ruohonleikkuukoneen huoltoon ja korjattavaksi ja niin edelleen. Toimivat ja luotettavat lähipalvelut muodostavat perustan asumisviihtyvyydelle. Mutta jos tämä palveluverkosto jossakin romahtaa, eivät sillä alueella enää asu nuoret eivätkä vanhat. Sen uudistamiseen uudentyyppisiäkin palveluja tuottavaksi kannattaisi myös kuntien ja tulevaisuudessa maakuntien kiinnittää huomiota.
Neljäs asia, johon koko Suomen asuttuna pitäminen perimmältään nojaa, on elinvoima. Elinvoiman turvaamiseksi tarvitaan koko maassa, suurissa kaupungeissa, maakunnissa, seuduilla ja kylissä ajanmukaista ja uudistuvaa elinkeinorakennetta. Elinvoimasta on tullut viime aikoina kylläkin jo hokema, ja erityisesti kaupunkikeskusten elinvoimaa on tapahtuneen asukasluvun kehityksen ja muiden indikaattoreiden avulla todistettu.
Mutta elinvoiman peruste ei ole joka paikassa samanlainen. Se voi olla aivan tavallisena pitämäämme perinteistä tuotantoa tai uusia innovaatioita. Se voi olla digi-innovaatioita Helsingissä tai Oulussa, se voi olla uutta elintarviketuotantoa Etelä-Pohjanmaalla, se voi olla autoja ja laivoja Lounais-Suomessa, sellua ja biotuotteita Äänekoskella taikka turvakenkiä Keski-Pohjanmaalla ja matkailua Lapissa. Se voi olla juhlaviikkoja Helsingissä, oopperaa Savonlinnassa ja kamarimusiikkia Kuhmossa. Se voi olla perunanviljelyä Lopella ja siemenperunaa ja perunaviinaa Tyrnävällä. Se voi olla kaikkea tätä ja paljon muuta uutta ja ihmeellistä missä päin Suomea tahansa niin, että siitä muodostuu kokonaisuutena Suomen elinvoima.
Suuri osa alueista on jo löytänyt vahvuutensa, joita voi vielä tulevaisuudessa kehittää. Mutta ne alueet, jotka eivät niitä vielä ole löytäneet, tarvitsevat henkistä tukea ponnistuksilleen, ei kohtalonuskoista tulevaisuuden uhkien maalailua.
Kyselyn tulos osoittaa mielestäni yksinkertaisesti sen, että suomalaiset haluavat, että koko Suomi pysyy asuttuna, jos se on mahdollista. Ihmisillä on halua asua eri puolilla Suomea, jos he voivat aidosti valita asuinpaikkansa, eli jos alueella on saatavilla koulutusta, työtä ja palveluja.
