Kirjoituksia


Tähän osioon kirjoitan tai liitän linkkejä muualla julkaistuihin kirjoituksiini.

Liitän tähän myös valtuustokaudella 1.6.2025 päättyneellä valtuustokaudella Alavuden kaupunginvaltuutettuna ja Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsenenä tekemieni Facebook-päivitysten tekstejä.

Aluevaltuustokauden viimeinen päivitys Facebookissa 27.5.2025

Otsikko


Eilen 19.5. oli kuluneen kauden viimeinen valtuuston kokous Alavudella. Asioita ei ollut paljon.

Käytin viimeisen valtuustopuheenvuoroni osavuosikatsauksen kohdalla. Katsaus osoitti Alavudella jo vakiintuneesti menoarvioiden pitäneen ja onneksi myös tuloarviot ovat kertyneet arvioidulla tavalla. Alkava valtuustokausi ei silti ole taloudellisesti helppo. Lisämenoja tulee kasvaneen työttömyyden ja työllisyyslainsäädännön kunnille lisäämien kustannusvelvoitteiden myötä, ja hallitus on myös leikkaamassa kuntien valtionosuuksia.

Ennen kokousta valtuustolle esiteltiin kyselyyn perustuva palaute kauden valtuustotyöskentelystä. Kokouksessa listalla oli tiedoksi kuntavaalien tulos, valtuutetut ja varavaltuutetut. Siinä kohdassa käytiin keskustelua teknisistä vaaliliitoista ennen ja nyt, ja myös valtuustoryhmien yhteistyöstä, joka kyselystäkin nousi esiin kehittämiskohteena. Kuohuntaa oli pinnan alla, mutta hyvää yhteistyötä silti eri tahoilta pidettiin tärkeänä ainakin lähtökohtaisesti.

En ollut ehdokkaana enää näissä vaaleissa. Tämä oli siis viimeinen kaupunginvaltuuston kokous valtuutettuna kohdaltani. Tämä oli pitkän virkahenkilöuran ja muutaman eläkevuoden jälkeen hieno kokemus. Tunsin valtuutettuna ja erityisesti kaupunginhallituksen jäsenenä voivani osaltani vaikuttaa päätöksentekoon ja kaupungin kehitykseen. Vaikeaakin oli joskus, ja rehellisyyden nimissä ärsyttävääkin oli toisinaan, kun päätöksenteossa mentiin askeleita vuorotellen eteen ja taaksepäin. Ja kehityksen trendit ja hallituksen oikut asettavat valitettavia rajoituksia kaupungin tavoitteiden toteuttamiselle.

Ajatukseni oli alun perin olla mukana yhden kauden, ja pidin pääni, vaikka houkutusta jatkoon tulikin sekä omasta päästä että ulkopuolelta. Nyt on kuitenkin taas aika siirtyä eteenpäin ja jättää nämä hommat muille.

Eikä sitten muuta kuin hyvää jatkoa Alavudelle ja alavutelaisille!

Klikkaa ratasta kirjoittaaksesi tekstiä

Silja Hiironniemi:
Miten osaisimme oikein uudistaa?

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 1.12.2020

Ilkka-Pohjalaisessa on pääkirjoitus- ja mielipidepalstoilla
käyty keskustelua siitä, miten Suomea pitäisi uudistaa, jotta selviytyisimme
korona-ajan jälkeisistä haasteista. Niistä talouden ja työllisyyden kehitys,
julkisen sektorin velkaantuminen ja väestömuutos ovat suurimpia. Kiitos
päätoimittaja Markku Mantilalle tärkeän asian esille nostamisesta.



Hämmästyksekseni kuitenkin Mantilan kaksi ensimmäistä kuntia
ja koulutusta koskevaa uudistusehdotusta olivat vanhoja kierrätettyjä keskittämistoiveita,
jotka eivät ole aikoinaan toteutuneet eivätkä ota mitenkään huomioon nykyistä tilannetta.



Me elämme nyt sote-uudistuksen valmistelun, koronan
kirvoittamien uusien toimintamallien ja digitalisaation hyödyntämisen
lopullisen läpimurron aikaa. Nähtävillä on aivan uusia mahdollisuuksia.



Tulossa oleva sote-uudistus ja maakunnat keventävät suuresti
sitä huolenpidon taakkaa, joka peruskunnilla on ollut ihmisten sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestämisestä. Kuntien päättäjillä ja virkamiehillä on pian
vihdoin aikaa ja mahdollisuus suunnata huomio opetuksen, koulujen, varhaiskasvatuksen,
kulttuurin, liikunnan ja kansalaistoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämiseen ja
henkiseen tukemiseen. Näin kunnat pystyvät entistä paremmin turvaamaan
kuntalaisten henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Eikä tämä ole pikku juttu,
sitä varten todellakin kannattaa valita päättäjiä demokraattisissa vaaleissa.



Koulutusta uudistettaessa ei maakunnan korkeakoulujen
yhdistäminen loisi mitään varsinaista uutta. Sen sijaan opetusta tulisi hajauttaa.



Opetusta on nyt koronan myötä opittu jakamaan
monimuotoisesti verkossa ja kasvokkain. Se tuo meille nyt historiallisen
mahdollisuuden saada maakuntaan koko Suomen eri yliopistojen opetusta. Yliopistojen
ja ammattikorkeakoulun tutkintoon tähtäävää opetusta voidaan uusin keinoin antaa
sekä maakuntakeskusten että seutukaupunkien ja myös syrjäkylien nuorille ja
aikuisopiskelijoille. Tämä on alhaisen koulutustason Etelä-Pohjanmaalle
erityisen tärkeää maakunnan elinvoiman parantamiseksi. Onneksi esimerkiksi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa jo nyt seudun koulutustarpeen mukaisesti
hajautettua tutkintoon johtavaa opetusta. Tällaista pitää saada lisää.



Tämä kaikki on yhtä tärkeää maakuntakeskuksen kuin maakunnan
muun alueen kannalta. Esimerkiksi Seinäjoen muuttovoitto koostuu suureksi
osaksi omasta maakunnasta muuttaneista henkilöistä. Jos tämä voimavara ehtyy,
ei myöskään Seinäjoki kehity nykyiseen malliin. Maakunnan seutujen ja
syrjäkylien hyvinvointi heijastuu maakuntakeskukseen ja päinvastoin.



Silja Hiironniemi


Alavus