Blogit

Kätkänjoen kylätie: miten valtionhallinto suhtautuu omatoimisiin kansalaisiin?

Tiistai 10.5.2016 - Silja Hiironniemi

Alavuden kaupungin Kätkänjoen kyläläiset ovat oma-aloitteisesti kunnostaneet kylätietään.

Ilta-Sanomien uutisessa ELY-keskuksen edustajat ovat sitä mieltä, ettei niin olisi saanut tehdä, ja perustelevat kantaansa lähinnä turvallisuusnäkökohdilla, ja myös urakoitsijan kanssa tehdyillä sopimuksilla. Ks. Ilta-Sanomien uutinen tästä. Nyt myös Ilkka kirjoittaa, että tiestään Kätkänjoki tiedetään nyt kautta valtakunnan.

Hallinnon torjuntareaktio herättää ihmetystä. Jotakin täytyy olla hallinnon ja kansalaisten suhteessa pielessä, kun kyläläisten omatoimisuus saa aikaan hallinnossa tällaisen torjuntareaktion. Olisiko ollut mahdollista suhtautua asiaan toisin? Esimerkiksi siten, että mietittäisiin, miten kansalaisten ja vastuullisten virkamiesten vuorovaikutusta parannettaisiin, ja luotaisiin uusia sallittuja ja jopa toivottuja toimintatapoja myös kyläläisille hoitaa omia asioitaan, jos valtio ei joka paikkaan ehdi.

Turvallisuus, standardit ja laatu ovat hyviä asioita, joustamattomuus ei sitä ole. Vaatii jonkin verran luovuutta ja hyvää tahtoa ratkaista yhtälö niin, että hallinnon ja kansalaisten näkökulmat voidaan onnistuneesti yhdistää. Ainakaan lehtijutusta päätellen Ely-keskus ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi yhteisymmärrystä etsiä.

Suomessa on vuonna 2013 valtiovarainministeriössä hyväksytty julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Sen tavoitteena on, että asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuu asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Yhtenä viidestä keinosta tavoitteeseen pääsemiseksi on kirjattu se, että asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Myös ELY-keskuksilla on asiakkuusstrategia, hyväksytty vuonna 2015. Siitä oli huomattavan hankala löytää soveltuvaa kohtaa tähän kyläläisten omatoimisuuteen. Sellaiseen ei ole strategiassa kiinnitetty oikeastaan mitään huomiota. Tavoitteena on asiakkaiden ja ohjaavien tahojen tyytyväisyys. Strategian mukaan ELY-keskusten asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun he saavat palveluita oikeaan tarpeeseensa, helposti, laadukkaasti ja sujuvasti. ELY-keskusten onkin tunnettava asiakkaittensa tarpeet ja osattava selvittää, millaiset asiointitavat ja millaiset palvelut asiakkaiden näkökulmasta ovat helppoja, laadukkaita ja sujuvia.

Siis mitä tehdä, kun asiakkaat ovat niin tyytymättömiä palveluihin, että ryhtyvät omin toimin niitä parantamaan?