Blogit
Kätkänjoen kylätie: miten valtionhallinto suhtautuu omatoimisiin kansalaisiin?Tiistai 10.5.2016 - Silja Hiironniemi Alavuden kaupungin Kätkänjoen kyläläiset ovat oma-aloitteisesti kunnostaneet kylätietään. Ilta-Sanomien uutisessa ELY-keskuksen edustajat ovat sitä mieltä, ettei niin olisi saanut tehdä, ja perustelevat kantaansa lähinnä turvallisuusnäkökohdilla, ja myös urakoitsijan kanssa tehdyillä sopimuksilla. Ks. Ilta-Sanomien uutinen tästä. Nyt myös Ilkka kirjoittaa, että tiestään Kätkänjoki tiedetään nyt kautta valtakunnan. Hallinnon torjuntareaktio herättää ihmetystä. Jotakin täytyy olla hallinnon ja kansalaisten suhteessa pielessä, kun kyläläisten omatoimisuus saa aikaan hallinnossa tällaisen torjuntareaktion. Olisiko ollut mahdollista suhtautua asiaan toisin? Esimerkiksi siten, että mietittäisiin, miten kansalaisten ja vastuullisten virkamiesten vuorovaikutusta parannettaisiin, ja luotaisiin uusia sallittuja ja jopa toivottuja toimintatapoja myös kyläläisille hoitaa omia asioitaan, jos valtio ei joka paikkaan ehdi. Turvallisuus, standardit ja laatu ovat hyviä asioita, joustamattomuus ei sitä ole. Vaatii jonkin verran luovuutta ja hyvää tahtoa ratkaista yhtälö niin, että hallinnon ja kansalaisten näkökulmat voidaan onnistuneesti yhdistää. Ainakaan lehtijutusta päätellen Ely-keskus ei kuitenkaan näe tarpeelliseksi yhteisymmärrystä etsiä. Suomessa on vuonna 2013 valtiovarainministeriössä hyväksytty julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Sen tavoitteena on, että asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa. Palvelujen tuotanto ja kehittäminen perustuu asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen. Yhtenä viidestä keinosta tavoitteeseen pääsemiseksi on kirjattu se, että asiakas voi osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Myös ELY-keskuksilla on asiakkuusstrategia, hyväksytty vuonna 2015. Siitä oli huomattavan hankala löytää soveltuvaa kohtaa tähän kyläläisten omatoimisuuteen. Sellaiseen ei ole strategiassa kiinnitetty oikeastaan mitään huomiota. Tavoitteena on asiakkaiden ja ohjaavien tahojen tyytyväisyys. Strategian mukaan ELY-keskusten asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun he saavat palveluita oikeaan tarpeeseensa, helposti, laadukkaasti ja sujuvasti. ELY-keskusten onkin tunnettava asiakkaittensa tarpeet ja osattava selvittää, millaiset asiointitavat ja millaiset palvelut asiakkaiden näkökulmasta ovat helppoja, laadukkaita ja sujuvia. Siis mitä tehdä, kun asiakkaat ovat niin tyytymättömiä palveluihin, että ryhtyvät omin toimin niitä parantamaan? |
|
Avainsanat: Asiakkuusstrategia, Osallisuus |
|
|
16.5.2016 23.35
Silja Hiironniemi
Kiitos kommentista, Matti. Samaa mieltä. Vielä on hallinnolla tekemistä kansalaissuhteissa, vaikka periaatteessa niihin on jo kiinnitetty huomiota. |


Kansalaisen silmissä Kätkänjoen tapaus on varsin selkeä maalaisjärjen ja byrokratian välinen törmäys.
Isännät eivät lähde korjaustöihin huvikseen, Lähtökohta on pitkään jatkunut kelirikko ja päämäärä pitää tie kuljettavassa kunnossa.
Valittaminen ja anominen ei tuo tuloksia riittävän nopeasti joten lapiot käteen ja tie kuntoon. Heidän kannaltaan ELY-keskuksen moitteet olivat huono vitsi.
Tietenkin tienpidossa pitää ottaa huomioon myös oikeat korjausmenetelmät. Tässä tapauksessa oikea tapa olisi ollut ilmoittaa Ely-keskukselle aikeesta, joka sitten olisi hyväksynyt suunnitelman ilman viivytyksiä.
Tarina kertoo siitä mikä hidastaa kaikkea toimintaa. Olemme rakentaneet itsellemme lupa/viranomaisviidakon joka on hidaste järkevälle toiminnalle. Byrokratia on tarpeellista, mutta lähtökohta on aina oltava toimijan näkökulma: lyhyet käsittelyajat, viranomaisyhteistyö ja yhden luukun periaate. Kaikki minkä ei ole pakko olla kiellettyä, on oltava sallittua. Todistelu pitää olla viranomaisen tehtävä - jos jotakin ei saa tehdä, niin miksi ei.