Blogit

Yhteispalvelu voisi olla osa uutta kuntakonseptia

Maanantai 9.5.2016 - Silja Hiironniemi

Yhteispalvelulain muuttamista koskeva hallituksen esitys on lähetetty lausunnoille. Esityksen tavoitteena on edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Esitys perustuu edelleen nykyisen kaltaiselle viranomaisten sopimusperusteiselle yhteistyölle. Lisäksi täsmennetään kunkin palveluun osallistuvan viranomaisen omakustannusperiaatteen toteutumista yhteispalvelusta aiheutuvien kustannusten jaossa.

Esitetynlaista tavoitetta on pyritty toteuttamaan jo vuodesta 1993 lähtien, kun ensimmäinen yhteispalvelulaki säädettiin. Yhteispalvelupisteitä on toki perustettu ja niistä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi kuntaliitostilanteissa ja silloin, kun niitä on haluttu paikallisesti aktiivisesti hyödyntää. Kattavan verkoston luominen on kuitenkin jatkuvasti törmännyt toisaalta valtion viranomaisten haluun keskittyä vain omien palvelujensa kehittämiseen ja lisäkustannusten pelkoon, toisaalta kuntien epäilyksiin siitä, että yhteispalvelupisteen perustaminen veisi loputkin valtion palvelut kunnasta.

Yhteispalvelu on yksi niistä julkisen hallinnon innovaatioista, jossa on hieno idea, mutta jonka riittävään toteutukseen julkisen hallinnon yhteistyökyky ja muutosmotivaatio ei ole kuluneiden 22 vuoden aikana riittänyt. Nyt viimeistään tarvittaisiin läpimurto, jossa tämä lähipalvelu yhdistettynä julkisen hallinnon digitalisaatioon toisi ihmisten ulottuville käytännössä kaikki julkiset asiointipalvelut ihmisten asuinpaikasta ja hallinnonalasta riippumatta.

Kuntien rooli on nyt joka tapauksessa ratkaisevasti muuttumassa. Kun sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta, kunnille jää aika hajanainen kokoelma palveluja järjestettäväksi: mm. perusopetus ja lasten päivähoito, kaavoitus ja lähiympäristöä koskevat palvelut. Sote-suunnitelmissa kuitenkin ollaan antamassa kuntien tehtäväksi huolehtia myös kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Elinvoiman ylläpitäminen ja kehittäminen on jo selvästi mielletty osaksi kuntien uuttakin roolia. Ministeri Vehviläinen on lisäksi todennut, että uusi kunta on ihmisten yhteisö. Konkretiaa siitä, miten se toteutetaan, ollaan varmaankin hakemassa. Uudessa tilanteessa on vaarana, että kuntien toimintamallit hajautuvat kovin eri suuntiin. Kunnille tarvitaan yhteistä tekijää, jonka puitteissa kuntalainen ja kansalainen voisi saada lähipalvelunsa kokonaisuutena ja suunnilleen samalla systeemillä koko maassa.

Voisiko yhteispalvelu olla osa uusien kuntien uutta roolia, tai suorastaan sen ydin? Yhteispalvelu voisi muodostaa kansalaisille yhden ikkunan julkiseen hallintoon, valtion ja kuntien asiakaspalveluihin. Sen ei pitäisi olla nykyiseen tapaan vastentahtoisesti tehtyä kuntien ja valtion eri hallinnonalojen sopimusyhteistyötä. Se voisi olla se yhteinen foorum, jonka kautta uudet kunnat lähestyisivät kuntalaisia ja huolehtisivat kuntalaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin edistämisestä, niin kuin sote-suunnitelmatkin edellyttävät.

Näin korkeat tavoitteet omaavan uuden toimintamallin tehokas läpivienti edellyttäisi todennäköisesti ikävältä tuntuvaa velvoittavaa sääntelyä, jossa kunnille ja valtion viranomaisille säädettäisiin velvoitteet yhteispalvelun toteuttamiseen. Olisiko se kuitenkin sen arvoista? Vai jatketaanko mieluummin entisillä urilla?

Lue lisää »