Blogit

Käänne megatrendissä - väestökehitys ja monipaikkaisuus Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Alavudella 2020

Maanantai 22.2.2021 klo 11.19 - Silja Hiironniemi

Vuoden 2020 koronaepidemia mullisti ihmisten elämän monin eri tavoin. Etätyö oli yksi iso muutos, samoin etäopiskelu peruskoulusta yliopistoihin saakka. Ihmiset yllättivät ehkä itsensäkin sillä, miten nopeasti työskentelytapoja muutettiin ja elämisen tarpeet muuttuivat. Tuli tärkeäksi saada tilaa, päästä välillä ulos luontoon rentoutumaan ilman virusuhkaa, ja tärkeysjärjestykset muuttuivat. Se rupesi näkymään vuoden kuluessa jo muutoksina tilastoissakin.

Väestökehitys muutoksen mittarina

Väestömäärän kehitys on se mittari, jolla useimmiten ja helpoimmin kuvataan alueiden ja kuntien kehityksen suuntaa. Muita mittareita voisivat olla yritysten määrä ja työpaikkamäärä taikka asuntojen hintojen tai kunnan talouden kehitys, mutta silti ensiksi usein katsotaan väkiluvun kehitystä.

Pitkän ajan muutostrendi on ollut väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, muuttovoitto niissä ja muuttotappio suurella määrällä pieniä ja keskikokoisia kuntia. Koronavuonna 2020 tämä vuosikymmeniä vallinnut megatrendi alkoi murtua, ja muuttovoitot ja -tappiot jakautua uudelleen. Kannattaa siis nyt kuntavaalivuoden alussa katsoa tätä kehitystä. Onko tapahtunut käänne ja kasvaako vai hiipuuko muutos, ja voiko siihen vaikuttaa?

Kannattaa myös miettiä, minkälaisia lukuja tarkastellaan. Mahdollisuuksia on monia. Muuttovoitto ja -tappio näyttävät kehitystä yhdellä tavalla. Maan sisäinen muuttoliike ja ulkomaat huomioiva muuttoliike näyttävät erilaisia lukemia. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden määrän kehitys näyttää kehitystä taas eri tavalla.   

Suomen väkiluvun kasvu oli ulkomailta muuttaneiden varassa 

Lue lisää »

Oppimisen ja muuttumisen vuosi

Perjantai 6.11.2020 klo 13.40 - Silja Hiironniemi

Blogien kirjoittamisessa tälle sivulle on ollut koronan pituinen tauko. Kirjoitusjumi on iskenyt. Koronalla voi olla osuutta asiaan, vaikka en oikein tiedä mitä ja miten. Tilannetta on yleisesti kuvattu sumuiseksi, ja siltä se on tuntunut minustakin. Nyt alkaa kuitenkin olla selvää, että korona on pidemmän aikaa keskuudessamme. On jonkinlainen arvioinnin paikka.

Mitä korona on tehnyt meille?

Korona on tietysti saanut ensiksi aikaan hälytystilan ihmisten mielissä ja yhteiskunnassa, se on aiheuttanut pelkoa ja hämminkiä alkuvaiheessa. Mutta se on myös vaikuttanut syvemmälle toimintaamme ja ajatuksiimme.

1. Olemme oppineet uusia taitoja: osaamme pitää jonoissa turvavälejä, osaamme huolehtia käsihygieniasta ja olemme jo oppimassa myös käyttämään kasvomaskia. Kaikki nämä ovat taitoja, joita ei juuri ole tarvittu aikaisemmin,  eikä myöskään ole harjoitettu aikaisemmin, vaikka ne eivät ole kovin vaikeita ja vaikka ne ovat kaikissa olosuhteissa hyödyllisiä.

2. On myös isompia muutoksia. Työtä tehdään nyt laajamittaisesti ja tosissaan etänä digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Etäopiskelukin, tehtävien jakaminen ja tekeminen jo osataan peruskoulusta yliopistoon. Näitä taitoja ja valmiuksia on aiemmin hyödynnetty melkeinpä vain satunnaisesti. 

Lue lisää »