Blogit

Tarvitaanko kevytkuntia, entä superkuntia?

Lauantai 21.9.2019 - Silja Hiironniemi

Julkisuuteen on putkahtanut yllättäen uusi hallinnon kehittämisen kohde: kevytkunta. Kuntaministeri Sirpa Paatero on esittänyt, että osa kunnista olisi niin sanottuja kevytkuntia, joilla ei olisi samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin muilla. Lisäksi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on nostanut esiin kysymyksen, voiko kaikilla kunnilla olla edelleen samat tehtävät vai pitäisikö niitä eriyttää.

On vaikea ymmärtää, miksi tällainen asia nyt on nostettu näinkin voimakkaasti esiin. Tiedossa toki on, että alueellinen eriytyminen ja samalla kuntien erilaistuminen on kasvussa. Sote-uudistuksella voitaisiin puuttua siitä aiheutuviin ongelmiin. Se on suuri ja kiireellinen uudistus, ja se olisi todellakin korkea aika saada maaliin tämän hallituskauden aikana. Paukut kannattaisi keskittää siihen. Sitäkin oudommalta ehdotus kevytkunnista tuntuu, kun monet ovat vastustaneet soteen sisältyvää perustuslain valossa tarpeelliseksi todettua maakuntien perustamista hallinnon uutena tasona, ja nyt yhtäkkiä haluttaisiinkin lisätä hallintoon vielä uusi kuntamuoto: kevytkunta.

Mitä kevytkunnalla tarkoitetaan?

Lue lisää »

Työllisyys ja muut elinvoimatekijät jakautuvat alueellisesti epätasaisesti

Maanantai 14.1.2019 - Silja Hiironniemi

Työllisyysastetavoite saavutettu

Syksyn ja talven aikana on seurattu työllisyyden kehitystä kuin jännitysnäytelmää. Toteutuuko hallituksen 72 %:n työllisyystavoite ja milloin? Samalla luonnollisesti on väitelty siitä, onko työllisyyden nousu hallituksen vai suhdanteiden ansiota. Siinä helposti unohtuu, että noususuhdanne on jatkunut jo kymmenisen vuotta, mutta Suomen nousu on jatkunut vasta kolmisen vuotta eli Sipilän hallituskauden ajan.

Joka tapauksessa tavoite toteutui marraskuussa 2018. Tällöin työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 72,0 prosenttia. Työllisiä miehiä oli 18 000 ja naisia 20 000 enemmän kuin vuoden 2017 marraskuussa. Samalla nimenomaan pitkäaikaistyöttömien määrä väheni. Marraskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 66 300, mikä on 25 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Se, että pitkäaikaistyöttömiä silti yhä on, on paha juttu. Myös työllisyyden alueellinen jakauma aiheuttaa huolta. Tohtori Timo Aro julkaisi Twitterissä viime viikolla kuvan työllisyyden alueellisesta jakaumasta kunnittain vuona 2017. Siitä näkee, että yli 70 %:n työllisyysaste on saavutettu Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla ja siitä jonkin verran sisämaahan päin, ja Lapin matkailukunnissa. Keski- ja Itä-Suomi ja osa Pohjois-Suomea on kartalla pääasiassa valkoista aluetta. Etelä-Pohjanmaa jakautuu Seinäjoen kohdalta suurin piirtein kahtia, lännessä menee paremmin kuin idässä.

Lisää ks kuvio 

Lue lisää »